Hallitus

Olen Rusetin puheenjohtaja Anne Välimäki.

Olen ikuinen opiskelija, joka työskentelee sosiaalityöntekijänä aikuisten parissa jo 15. vuotta. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri sekä työnohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja. Tällä hetkellä opiskelen ammatillisen opettajan pätevyyttä.

Perheeseeni kuuluvat Rico-saksanpaimenkoira ja vanhemmat. Harrastan lukemista, vesijuoksua ja kuntosalilla käymistä. Olenkin vitsaillut, että meidän pitää perustaa Rusetin voimailijat, koska voimaharjoittelulla on positiivista vaikutusta niin fyysiseen kuin psyykkiseen hyvinvointiin.

Olen jahkaantunut Rusetin juttuihin mukaan Veera-hankkeen mentoroinnin kautta. Kaikkien pitäisi olla oman elämänsä leedereitä ja olen jatkossakin mukana mentoritoiminnassa. Työllistymisen asiat, osatyökykyisyys ja erityisesti mielenterveyden haasteet ovat lähellä sydäntäni ja haluan näissä asioissa vaikuttaa vammaisten naisten näkökulmasta.

Toivon, että olette rohkeasti yhteydessä, jotta opimme tuntemaan toisemme ja pääsemme keskustelemaan meille yhteisesti tärkeistä asioista.

Olen Annukka Hämäläinen, syntymäsokea, Tampereella asuva yrittäjä ja bloggaaja, jonka sydän sykkii kulttuurille, saavutettavuudelle ja tasa-arvolle. Koulutukseltani olen merkonomi ja kotoisin Paltamosta, mutta Tampere on ollut kotikaupunkini jo yli 20 vuotta. Olen aina identifioitunut naiseksi erittäin vahvasti, ja minulle on erityisen tärkeää, että vammaisten naisten oikeudet toteutuvat kaikilla elämän osa-alueilla.

Vuonna 2020 perustin blogin Kupliva maailmani, joka on kasvanut merkittäväksi alustaksi kulttuurin, saavutettavuuden ja elämän moninaisuuden äärellä. Blogi käsittelee kulttuuritapahtumia, kirjoja, musiikkia, teatteria ja erityisesti kulttuuripalveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Vuonna 2024 blogi laajeni yritystoiminnaksi, jonka tavoitteena on luoda kaupallisia yhteistöitä kulttuurialan kanssa ja edistää yhteiskunnan moninaisuuden ymmärrystä.

Minut tunnetaan positiivisesta ja inspiroivasta otteestani elämään, mutta myös periksiantamattomasta tavastani nostaa esiin esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden teemoja. Minulle kulttuuri on paitsi nautinto, myös tapa rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen voi osallistua ja kokea olevansa arvokas.

Kun en työskentele blogini tai yritykseni parissa, nautin kahvin aromista, kissojen kehräyksestä ja samppanjan kuplista. Nämä pienet asiat muistuttavat minua siitä, että elämä on sekä juhlaa että tasapainoilua, jossa ilo löytyy arjen yksityiskohdista.

Olen Pirkko Justander, kohta 66 vee eläkeläinen ja osa-aika työläinen ainakin vuoden 2026 loppuun. Teen esteetöntä päihde- ja mielenterveystyötä Sininauhaliitossa. Sitä ennen työskentelin Naisten Linjalla moninaisuussuunnittelijana vähemmistönaisten mm. vammaisten naisten kanssa. Joku voi vielä muistaa minut Invalidiliiton sosiaalineuvoja, vaikka lopetin sen työn jo yli 10 vuotta sitten. Mutta kerran sosiaalineuvoja aina sosiaalineuvoja, pantteri ei pääse pilkuistaan!

Minulla on synnynnäinen ja harvinainen luustonhauraussairaus eli OI. Kuulun siis ainavammaisten heimoon ja omaan diagnoosiyhdistykseeni nimeltä Suomen Osteogenesis Imprefecta ry.

Olen yksi Rusetin perustajajäsenistä. Naistyö tuli minulle tutuksi Invalidiliiton naistyöryhmän kautta, jossa olin sihteerinä 2003–2015. Rusetissa olen toiminut sekä varapuheenjohtajana että puheenjohtajana ja sihteerinä. Sitten tuli terveyssyistä tauko. Pääsin kaudelle 2025–2026 hallituksen jäseneksi. Tämä on oikein palkitsevaa vapaaehtoistyötä.

Olen aikanaan kokenut köyhyyden 2000 luvun alussa. Toimin työni kautta EAPN-Fin -nimisessä verkostossa. Myös Kuka kuuntelee köyhää – ryhmä on sydäntäni lähellä, vaikka tällä hetkellä resurssit eivät riitä siellä toimimineen.

Arkioloissa olen yksineläjä. Yhden aikuisen lapsen äiti ja kahden lapsenlapsen ja yhden koiralapsen mumme ja Kultturelli -Elli. Viimeksi mainittuun liittyy mm. museokortti ja toimiminen Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n Kultura ryhmässä.
Olen vankkumaton hyvinvointivaltiomallin kannattaja ja maailman parantaja. Hyvinvointivaltio tarkoittaa tuntemattomien ihmisten huolenpitoa tuntemattomista ihmisistä ja ilman muuta se on eräs ihmiskunnan suurimmista keksinnöistä.

Olen Kristiina Karhos, 1958 syntynyt, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva MS-tautia sairastava varatuomari. Vapaaehtoistyön aloitin jo työelämässä ollessani ja jäätyäni siitä pois vuonna 2013 olen toteuttanut toista uraani aktiivisena vammaisjärjestöihmisenä. Olen Rusetin hallituksen jäsen, Helsingin Invalidien Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Helsingin vammaisneuvoston varapuheenjohtaja ja Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen. Koen toimintani vammaisjärjestöissä mielekkääksi ja tärkeäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttamiseksi. Vammaispolitiikassa tapahtuu nyt paljon, uusi vammaispalvelulaki tekee tuloaan, kuljetuspalvelut ja Kelan palvelut muuttuvat, sote -uudistus tuo uusia ulottuvuuksia vammaisten ihmisten arkeen. Järjestöaktiivin on nyt jos koskaan oltava vahva vammaisten naisten puolustaja.

Vastuualue hallituksessa: lakiasiat.

Olen Mahlamäen Pirkko, OTM,FM; juristi. Olen Varsinais-Suomen saviseudulla syntynyt ja kasvanut, ja sydän on maalla, vaikka elämä veikin ensin Turkuun opiskelemaan kääntäjäksi, sittemmin Helsinkiin, Kynnykseen. Siellä pääsin osaksi itsenäisen elämän liikettä ja vammaisten ihmisten oikeuksien puolustamista, kotona ja maailmalla. Sain rohkeutta loikata Brysseliin Euroopan vammaisfoorumin (EDF) toimistoon vuonna 1997 policy officeriksi, vammaispolittiseksi sihteeriksi. Palattuani Suomeen jatkoin Vammaisfoorumin pääsihteerinä ja edustajana EDF:n hallituksessa ja työvaliokunnassa. EDF:n naiskomitean puheenjohtajana sekä EDF edustajana naisliikkeen eurooppalaisessa kattojärjestössä olen nyt keskittynyt nimenomaan vammaisten naisten ja tyttöjen kysymyksiin.

Sain olla Suomen valtuuskunnan neuvonantaja YK:n kansainvälistä vammaisyleissopimusta valmistelevassa ad hoc -komiteassa. Olen jatkanut työtä vammaisuuden ja sukupuolikysymysten valtavirtaistamiseksi ja vammaisten henkilöiden oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kansallisissa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa sekä yhteisen kansalaisyhteiskunnan aktivismin puolesta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseksi. Olen työskennellyt hankkeissa, joissa parannetaan vammaisten naisten tilannetta, ehkäistään väkivaltaa, tuetaan uhreja ja lisätään tietoisuutta vammaisten tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista.

Rusetissa on aitoa naisenergiaa ja vahvaa tahtoa hienosti yhdistyneenä jäsenten kuulemiseen ja voimaannuttamiseen. Unelmien ja oikeuksien tehokas yhdistäminen on vaikeana aikana todella tärkeää. Siksi haluan olla mukana ja antaa kokemukseni ja verkostoni Rusetin hyväksi.

Olen Yodit Melaku Vantaalta. Työskentelen sosiaaliohjaajana Kynnys ry:ssä sekä sen alaisuudessa toimivassa Assistentti.infossa. Työssäni mm. neuvon ja koulutan vammaispalveluihin liittyvissä asioissa ym.

Toimin aktiivisesti vammaisaktivistina ja uskallan puhua asioista niiden oikeilla nimillä – aina kunnioittavasti mutta rohkeasti. Olen mukana sekä Vantaan vammaisneuvoston, VaKehyvan vammaisneuvoston hallituksessa ja VaKehyvan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnassa.

Minulle yhdenvertaisuus on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys, ja haluan toimia sen edistämiseksi. Myös esteettömyys ja saavutettavuus ovat minulle sydämenasioita. Nämä kaikki ovat edellytyksiä sille, että jokainen voi osallistua ja olla aktiivinen yhteiskunnan jäsen. Siksi tilojen ja palveluiden on oltava aidosti saavutettavia ja esteettömiä. Uskon yhdessä tekemiseen ja vaikuttamiseen, toinen toistamme tukien ja kunnioittaen.

Olen halukas antamaan osaamiseni yhdistyksemme hyväksi ja tekemään työtä sen eteen, että jokainen jäsen tulisi kuulluksi. Koen, että tyttöjen ja naisten osallistuminen ja osallistaminen yhteiskunnan eri areenoilla on tärkeää, ja haluaisinkin olla edistämässä tätä Rusettilaisten kanssa.

Olen Marja Pihnala (s. 1952) koulutukseltani Valtiotieteiden maisteri. Jäin eläkkeelle Invalidiliiton toimitusjohtajan pestistä 2016. Eläkkeelle jääminen mahdollisti mielenkiintoisen asian, Rusetin perustamisen. Kipinä naisasioihin syttyi jo 1995, kun osallistuin YK:n kansainväliseen naiskonferenssiin Pekingissä. Olen ollut Rusetin puheenjohtajana. Nyt sääntöjen mukainen toimikausi päättyi ja vastuu siirtyi Anne Välimäelle. Jatkan vielä hallituksessa. Naisasiat kiinnostivat ja opin paljon Naisjärjestöjen keskusliiton hallituksessa 2019-2021. Olen ollut myös presidentti Tarja Halosen Naisjärjestöjen keskusliiton Tasa-arvolla vaikuttavuutta foorumissa 2020–2022. Rusetti on ollut ja on edelleen merkityksellinen yhdistys minulle.

Asun mieheni kanssa Helsingissä Keskuspuiston ja kauppakeskus Triplan läheisyydessä. Olen neljän lapsen mummi. Kolme-vuotiaana sairastettu polio ei menoa haittaa. Apuvälineitäkin on käytössä enemmän kuin nuorena. Harrastan monipuolisesti liikuntaa, kirjallisuutta ja olen ylipäätään kiinnostunut elämästä. Olen innostunut Rusetista ja sitoutunut sen toimintaan.

Olen Tiia Tallgren, yhden lapsen äiti Satakunnasta. Ammatikseni toimin asiakaspalvelutehtävissä. Minulla on synnynnäinen MMC ja Hydrokefalia. Liikun manuaalipyörätuolilla.

Sydäntäni lähellä ovat etenkin työikäisten naisten ja vammaisten äitien asiat. Lisäksi pidän tärkeänä sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista vammaisille tytöille ja naisille tasa-arvoisesti vammattomiin tyttöihin ja naisiin nähden.

Vastuualue hallituksessa: talousasiat

Olen Jaana Tolvanen, 50-vuotias kahden aikuisen tyttären äiti Joensuusta. Olen Joensuun Seudun Invalidit ry:n puheenjohtajana neljättä kautta. Olen myös Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen. Minulla on TAR-oireyhtymä (käsivarret puuttuvat, mutta kämmenet ja sormet on) sekä lääkkeillä suht hyvin kurissa pysyvä epilepsia. Harrastuksiini kuuluu lenkkeily, lukeminen, taidenäyttelyissä käyminen. Teen myös vapaaehtoistöitä kriisipuhelin päivystäjänä ja ev.lut. seurakunnassa.

Olen erittäin kiinnostunut vaikuttamaan vammaisiin naisiin liittyvissä asioissa, esim. innokas edistämään vammaisten naisten työllistymistä ja kouluttautumista. Minulla on yli 28 vuoden kokemus vammaisena äitinä olemisesta. Sillä saralla voisin toimia kokemusasiantuntijana tai vertaistukena vammaisille naisille, jotka haaveilevat äitiydestä. (Itse haaveilen siitä, että minusta tulisi vielä jonain päivänä mummi <3.)