Rusetti jätti lausuntonsa 15.8.2025 Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman luonnoksesta vuosille 2026–2033
(Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/27993/2024)
Rusetti on huolissaan toimeenpanosuunnitelman rahoituksen puutteellisuudesta ja sen vaikutuksista suunnitelman toteutukseen. Lisäksi Rusetti korostaa YK vammaisyleissopimuksen huomioimista laaja-alaisesti ja läpileikkaavasti toimeenpanosuunnitelman valmisteluissa.
Lue alta Rusetin lausunto kokonaisuudessaan:
Rusetti ry:n lausunto Istanbulin sopimuksen toimeenpano suunnitelman luonnoksesta vuosille 2026-2033 (diaarinumero VN/27993/2024)
Lausunnonantajan lausunto
1. Johdanto
Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys – Rusetti ry kiittää mahdollisuudesta lausua Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman luonnoksesta vuosille 2026–2033.
Istanbulin sopimuksessa korostetaan itsessään myös sitä, että sopimusta toimeenpantaessa on otettava huomioon myös muut ihmisoikeussopimukset, kuten YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Vammaisyleissopimus korostaa vammaisten tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämistä artiklassa 6. Vammaisten henkilöiden pitää olla mukana heitä koskevassa päätöksenteossa ja vammaisten naisten pitää olla mukana valtion toteuttamassa tasa-arvotyössä.
1.1 Toimeenpanosuunnitelman valmistelu ja lähtökohdat
Rusetti ilmaisee huolensa liittyen toimeenpanosuunnitelman rahoitukseen liittyen. Toteutukseen ei olla osoitettu omaa määrärahaa, joka vaarantaa toimenpiteiden toteuttamisen ja tulosten järjestelmällisen seurannan. Toimeenpanosuunnitelma tarvitsee siihen korvamerkittyjä resursseja. Toimeenpanosuunnitelman toteutuksen aikataulutukseen, seurantaan ja tulosten mittaukseen tarvitaan myös tarkemmat suunnitelmat. On tärkeää, että eri toimenpiteiden etenemistä voidaan seurata ja tuloksellisuutta mitata.
Positiivisena Rusetti pitää NAPE-toimikunnan alaisuuteen perustettavaa yhteistyöverkostoa ja yhteistyön vahvistamista mm. kolmannen sektorin kanssa.
1.2 Toimeenpanosuunnitelman rakenne
Rusetti pitää hyvänä ja tärkeänä sitä, miten läpileikkaavasti toimeenpanosuunnitelmassa otetaan huomioon risteävät haavoittuvuudet väkivallan uhreissa ja heidän tarpeensa väkivallan ehkäisytyössä ja uhrien tukipalveluissa. Risteävien haavoittuvuuksien huomioiminen suunnitelman toimeenpanossa edellyttää tiivistä yhteistyötä eri haavoittuvia ryhmiä edustavien organisaatioiden kanssa.
1.3 Toimeenpanosuunnitelman toteutuksen koordinointi ja seuranta
On hyvä, että kolmannen sektorin ja järjestöjen rooli toimeenpanosuunnitelman toteutuksessa on otettu laajasti huomioon. Järjestöjen tekemä työ on olennaisessa roolissa Suomessa väkivallan uhrien tukemisessa. Tämän vastuun kantaminen ja toimeenpanosuunnitelmassa esitetty rooli ovat kuitenkin vaakalaudalla järjestöihin jo kohdistettujen ja tulevien rahoitusleikkausten vuoksi. Ilman riittävää rahoitusta kolmas sektori ja kansalaisyhteiskunta ei voi toteuttaa Istanbulin sopimuksessakin velvoitettua yhteistyötä. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asemaa edustavien pienten järjestöjen toimintamahdollisuudet ovat hyvin kapeat ja vaarassa kadota kokonaan.
1.4 Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan esiintyvyys
Tuoreimmissa tutkimuksissa (Valtioneuvosto 2022:24, Tilastokeskus 2023, Kouluterveyskysely 2017), on havaittu vammaisten tyttöjen ja naisten kohtaavan moninkertaisesti väkivaltaa, mm. lähisuhdeväkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa, taloudellista väkivaltaa, häirintää ja vihapuhetta muihin ryhmiin nähden. Tämän lisäksi vammaiset naiset kohtaavat esteitä hakeutuessaan väkivaltaa kohdanneiden tuki- ja turvapalveluiden piiriin. Luottamus palvelujärjestelmään ja viranomaisiin on matala, tutkimuksissa selvitettiin, että vain noin neljäsosa väkivaltaa kohdanneista vammaisista henkilöistä on ottanut yhteyttä viranomaisiin apua ja tukea saadakseen. Tutkimusta on jatkettava ja rahoitusta lisättävä, jotta saadaan tarkempaa tietoa vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä. Erityisesti moniperusteista syrjintää ja kasautuvaa, moniperusteista haavoittuvuutta kokeneiden, kuten HLBTIQ+ -yhteisöön kuuluvien vammaisten, iäkkäiden vammaisten naisten tai maahanmuuttajataustaisten vammaisten naisten kohtaamaa väkivaltaa on syytä tutkia.
2. Tavoitteet ja toimenpiteet
Ei lausuttavaa
2.1 Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ennaltaehkäisy
Tavoitteet tietoisuuden ja koulutuksen lisäämisestä ovat hyviä, kunhan niiden toteuttamiseksi määritellään riittävä määrä resursseja ja toimien tuloksellisuutta mitataan läpi prosessien. Esimerkiksi toimenpiteeseen 1.2 pitää saada riittävät resurssit, jotta risteävät haavoittuvuustekijät tulevat huomioiduksi tiedotustyössä. Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanossa on kiinnitettävä huomiota myös YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteet liittyen vammaisia naisia edustavien organisaatioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön myös tietoisuutta ja koulutusta lisäävissä toimenpiteissä.
Vammaisiin tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen erityispiirteistä on koulutettava systemaattisesti niitä ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään väkivaltaa kokeneita. Tutkimuksissa on todettu, että vammaisten henkilöiden luottamus viranomaisia kohtaan on alhaisempaa muuhun väestöön verrattuna. Tämä epäluottamus johtaa esimerkiksi siihen, että vain noin neljäsosa väkivaltaa kohdanneista vammaisista naisista on ilmoittanut siitä viranomaisille. Epäluottamus kohdistuu moneen kohtaan prosessia: ei uskota viranomaisten kuuntelevan ja uskovan vammaisen naisen kertomaa, kertomaa vähätellään viranomaisen toimesta, ei uskota ilmoituksien etenevän prosessissa tai johtavan mihinkään toimenpiteisiin. Luottamusta on rakennettava johdonmukaisesti, tästä yksi osa toteutuu väkivaltaa työssään kohtaavia kouluttamalla.
Vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi on myös pyrittävä varmistamaan, että vammaiset tytöt ja naiset saavat tarvittavaa tietotaitoa väkivallasta, siltä suojautumiselta, väkivallan eri muodoista ja vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä. Tämä voidaan saavuttaa lisäämällä koulumateriaaleihin tietoa vammaisten seksuaalioikeuksista, vammaiserityisestä väkivallasta ja siltä suojautumiselta. Opetussuunnitelmia päivittäessä on tärkeää kiinnittää huomiota myös oppimateriaalien saavutettavuuteen. Vammaisten naisten omien yhteisöiden järjestämien väkivaltaan ja siltä suojautumiseen liittyvien koulutusten rahoitus on turvattava.
2.2 Väkivallan uhrien tuki ja palvelut väkivallan kaikille osapuolille
Jotta haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten vammaiset tytöt ja naiset, voivat toipua kohtaamastaan väkivallasta, on ensisijaisen tärkeää, että tukipalvelut ovat esteettömiä ja saavutettavia. Esimerkiksi turvakoteihin tehdyt esteettömyyteen liittyvät parannukset ovat hyviä, mutteivat vielä riittäviä. Näiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta parantavien toimien rahoitus on turvattava, ja muutettava pistemäisestä vakinaiseksi, jotta toimia voidaan jatkaa ja toimien vaikuttavuutta tarkastella. Tilastokeskuksen 2021 tekemässä selvityksessä sukupuolistuneesta väkivallasta, saatiin selville, että 25 % vastaajista ilmoitti vamman haitanneen tai estäneen turvakotiin pääsyn. Osuus on laskettu kaikista vastaajista. Osuuden koko kertoo merkittävistä haasteista turvakotien saavutettavuudessa, minkä vuoksi kehittämistä on jatkettava.
Tavoite 2.10 Nollalinjan chat-palvelun jatkamiseksi on erittäin tärkeä ja mahdollistaisi sen, ettei kokonaisia haavoittuvassa asemassa olevia ihmisryhmiä jäisi palvelusta saatavan tuen ulkopuolelle. Chat-palvelu ei ole vain vaihtoehtoinen tapa saada tukea, vaan osalle ihmisistä ainoa tapa olla tukipalveluihin yhteydessä. Väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluissa työskenteleville ammattilaisille tarvitaan lisäkoulutusta vammaisten tyttöjen ja naisten kohtaaman väkivallan erityispiirteistä.
2.3 Väkivallan uusiutumisen estäminen ja rikosvastuun toteutuminen
Toimenpide 3.5 koskien pakottavan kontrollin kriminalisoinnin selvittämistä on kannatettava. Tarpeesta pakottavan kontrollin kriminalisoimiseksi on jo tehty selvitystyötä, ja prosessi kriminalisoimiseksi on aloitettava. Selvitystyössä ja pakottavasta kontrollista säädettäessä on otettava huomioon erilaiset risteävät haavoittuvuustekijät. Vammaiset tytöt ja naiset kohtaavat vammattomia enemmän väkivaltaa, jossa on myös pakottavan kontrollin piirteitä. Vammaiset naiset ovat useasti vahvassa riippuvuussuhteessa väkivallan tekijään ja vammaisten naisten liikkumista, yhteydenpitoa, talouden hallintaa ja päätöksentekoa saatetaan kontrolloida. Pakottava kontrolli saattaa liittyä vammaisten tyttöjen ja naisten elämään hyvin nuoresta asti, jolloin kontrollia ei välttämättä tunnisteta omassa elämässä. Tällöin kohdattu väkivalta jää näkymättömiin.
Seksuaalisesta väkivallasta, esim. raiskauksesta saatavien tuomioiden pituus määräytyy edelleen syrjivästi tekopaikan mukaan, vaikka raiskauslainsäädäntö on muutettu suostumusperusteiseksi. Edelleen, jos raiskaus tapahtuu laitosolosuhteissa (esim. vammaisten asumispalveluyksiköt), on siitä saavan rangaistuksen pituus lyhyempi, kuin muualla tapahtuvissa raiskauksissa. Tämä asettaa vammaiset naiset yhä heikompaan asemaan juridisesti, erityisesti koska tutkimusten mukaan (Valtioneuvosto 2022:24) vammaiset naiset kohtaavat enemmän seksuaalista väkivaltaa muihin ihmisryhmiin verrattuna. Tämä on korjattava.
2.4 Toimien yhteensovittaminen ja tiedonkeruu
Kerättäessä tietoa väkivaltatapauksista ja väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluiden käyttäjistä, on kerättävistä tiedoista käytävä ilmi myös uhrin vammaisuus tai toimintarajoite. Kerättävän tiedon ei tarvitse sisältää terveystietoja, kuten uhrille asetettua diagnoosia, mutta väkivallan uhrin taustatietoihin lisättävä tieto uhrin vammaisuudesta lisää ymmärrystä ja statistista tietoa vammaisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tällöin vammaisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta saataisiin enemmän tietoa, jonka avulla esim. tukipalveluiden kehittäminen ja kohdentaminen helpottuisi.
Yleisiä huomioita
Ei lausuttavaa
Helsingissä 15.8.2025
Anne Välimäki Anni Täckman
puheenjohtaja järjestöpäällikkö
Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys – Rusetti ry
lisätiedot: järjestöasiantuntija Jaana Tiiri, jaana.tiiri@rusettiry.fi p. 044 491 8191