Me kannanoton allekirjoittaneet järjestöt olemme äärimmäisen huolissamme vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumisesta ja hyvinvointialueiden uusista lain tulkinnoista sekä osittain lainvastaisista soveltamisohjeista, jotka heikentävät merkittävästi asiakkaiden asemaa ja rajaavat viranomaisten harkintavaltaa asiakkaan etua vaarantavalla tavalla.
Nykyisessä laissa korostuu vammaispalvelulain toissijaisuus, joka luo palveluista päättäville virheellisen käsityksen ensisijaisten lakien perusteella järjestettävien palveluiden soveltuvuudesta kaikille palveluita tarvitseville henkilöille.
Vammaisjärjestöt saavat toistuvasti yhteydenottoja, joissa kerrotaan, että asiakkaan henkilökohtaisen avun päätös on muutettu kotihoidoksi asiakkaan tietämättä tai asiakasta kuulematta. Myös muita palvelupäätöksiä on muutettu asiakkaan tietämättä tai ilman asiakkaan erillistä pyyntöä. Tällainen menettely on asiakkaan osallisuutta ja asemaa turvaavien säädösten vastaista. Lisäksi se kertoo siitä, ettei vammaispalvelulain mukaisten erityispalvelujen sisältöä ja merkitystä vammaisen henkilön arjessa tunneta tai ymmärretä palveluista päätettäessä. Hyvinvointialueiden sekä THL:n tulisi kiinnittää tähän haasteeseen erityistä huomiota työntekijöiden koulutusta sekä lisäkoulutusta suunniteltaessa.
Sosiaalihuoltolain mukainen kotihoito ja vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu eivät ole palveluina verrattavissa toisiinsa. Henkilökohtaisessa avussa henkilö päättää milloin, miten ja missä hän apua tarvitsee, kun taas kotihoidossa päätösvalta on suurimmilta osin kotihoidolla ja henkilöstöllä. Henkilökohtainen apu mahdollistaa henkilön arjen toimintojen toteutumisen omassa tahdissa henkilön itse määrittelemänä ajankohtana esim. ruuanlaitto, siivous, kaupassa ja asioinneilla käynti, wc-asiointi, harrastukset, lääkärissä käynti, ystävien ja lähteisten tapaamista unohtamatta. Kotihoito toteutuu kotihoidon määritteleminä ajankohtina, usein vain 15 min ajan ja kodin seinien sisäpuolella. Kotihoito ei mahdollista henkilön kodin ulkopuolista toimintaa, ei harrastuksia, ei sosiaalista- tai yhteiskunnallista osallisuutta, saati pääsyä aikaherkkiin toimintoihin ajallaan (esim. opiskelu, työ ja harrastukset).
Uusi vammaispalvelulaki astui voimaan vuoden alusta ja jo nyt hallituksen pöydällä on lisää säästöehdotuksia lain soveltamiseen ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden elämän kaventamiseen. Erityisen huolestuttavana pidämme hallituksen suunnittelemaa elämänvaiherajauksen palauttamista lakiin ”jollain paremmalla sanamuodolla”, vaikkakin perustuslakivaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta ja eduskunta ovat todenneet tällaisen rajauksen perustuslain vastaiseksi, epämääräiseksi ja ongelmalliseksi lain tulkinnan kannalta.
Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi sekä ikääntyneillä vammaisilla ja ikääntyneinä vammautuneilla henkilöillä tulee olla pääsy vammaispalvelulain mukaisiin erityispalveluihin. Muistutamme, että monissa elämänmittaisissa vammoissa ja pitkäaikaissairauksissa esiintyy myöhäisoireita, jotka alkavat noin 30–40 vuoden iässä. Näitä ovat esimerkiksi lihasvoiman heikkeneminen, uupumus, hengitysvaikeudet, puheen tuottamisen vaikeutuminen, hienomotoriikan heikkeneminen, tasapainovaikeudet, kävelykyvyn heikkeneminen tai katoaminen, joita ei tule sekoittaa elämänvaiheesta tai vanhuudesta johtuvaan toimintakyvyn heikentymiseen ja evätä palveluja sillä perusteella. Myös henkilöt voivat ikääntyessään vammautua tai sairastua pitkäaikaisesti, jolloin pääsy vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on taattava.
Haluamme korostaa, että vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut tulee vammaispalvelulain mukaan myöntää yksilöllisesti, jokaisen henkilön toimintakyvyn ja tarpeiden mukaisesti. Vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla mahdollistetaan vammaisen henkilön yhdenvertainen asema muihin yhteiskunnan jäseniin verrattuna. Lisäksi huomautamme, että sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut on tarkoitettu lyhytaikaisempaan käyttöön eikä sosiaalihuoltolain palveluvalikoima maksimissaankaan vastaa vammaisten ihmisten palvelun tarvetta eikä määrää elämänmittaisella matkalla.
Lisätiedot:
Anni Täckman, järjestöpäällikkö anni.tackman@rusettiry.fi p. 044 719 0412
Kannanotossa mukana:
Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys – Rusetti ry
Aivovammaliitto ry
ESPIN ry
Helsingin Invalidien Yhdistys ry
Hengitystuki ry
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Kynnys ry
Lyhytkasvuiset – Kortväxta ry
Selkäydinvammaiset Akson ry
Suomen CP-liitto ry
Suomen Polioliitto ry
Jakelu:
Hyvinvointialueet – Sosiaali- ja vammaispalvelut
Hyvil Oy
STM – Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso
Sosiaali- ja terveysvaliokunta (Eduskunta)
THL
Oikeusasiamies
Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Ihmisoikeuskeskus
