fbpx

Rusetin vastaukset Peking +30 -kansalaisjärjestöraporttikyselyyn

maalis 22, 2024

Rusetti on mukana Peking +30 -kansalaisjärjestöraportoinnissa. Rusetti antoi kommenttinsa 22.3.2024 Naisjärjestöjen keskusliiton koordinoimaan raporttiin.

Lue alta Rusetin vastaukset kansalaisjärjestöraporttikyselyyn:

Peking +30-kansalaisjärjestöraporttikysely

Köyhyys

  1. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa huomioidaan sukupuolinäkökulma sekä eri naisryhmien tarpeet. Jokaiselle turvataan riittävä toimeentulo kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti, STM
  2. Perhevapaat uudistetaan tasa-arvoisen vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvon edistämiseksi 6+6+6-mallin mukaisesti. Uudistukselle varataan riittävät resurssit. Perhevapaajärjestelmä on joustava ja huomioi perheiden monimuotoisuuden, STM
  3. Omais- ja läheishoidon- ja hoivan sukupuolivaikutukset arvioidaan, STM
  4. Naisten ja perheiden asunnottomuuden vastaista työtä tehostetaan, YM

Mitkä suosituksista ovat edelleen ajankohtaisia?

Mitkä asiat (suosituksista tai niiden ulkopuolelta) ovat sinulle tärkeimpiä ja sellaisia, jotka olisi tärkeä ottaa seuraavaan raporttiin?

Asumistuen leikkaukset, etenkin suojaosan poisto, vaikuttaa suoraan osatyökykyisiin vammaisiin naisiin heidän tulojaan leikkaavasti. Suojaosa kannusti hankkimaan vähäisiäkin tuloja tai työtuntimääriä ja tuki erityisesti vammaisia naisia, joiden työkyky vaihtelee tai heikkenee. On muistettava, että yhden huoltajan perheisiin kohdistuvat leikkaukset koskettavat myös vammaisia äitejä ja yksinhuoltajia. Heillä ei ole mahdollisuutta paikata leikkauksien aiheuttamaa tulojen putoamista tekemällä lisätunteja.

Mitä uusia trendejä tai asioita olisi hyvä ottaa mukaan tämänkertaiseen raporttiin?
Onko jokin oikeus ottanut takapakkia?
Onko joissain päästy eteenpäin?

Terveys

  1. Aborttilakia uudistetaan siten, että abortin saaminen perustuu naisen omaan pyyntöön 12. raskausviikkoon saakka, STM
  2. Ilmainen ehkäisy taataan alle 25-vuotiaille, STM
  3. Sukupuolen vahvistamista koskevasta laista poistetaan vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ja juridinen ja lääketieteellinen prosessi erotetaan toisistaan. Sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee perustua henkilön omaan ilmoitukseen ja koskea myös alaikäisiä, STM
  4. Valtio esittää virallisen anteeksipyynnön ja maksaa korvauksia vastoin omaa tahtoaan nk. rotuhygieenisin/eugeenisin tai sosiaalisin perustein steriloiduille sekä voimassa olevan translain aikana juridisen sukupuolensa vahvistaneille ja sen seurauksena leikkauksella tai hormonihoidolla steriloiduille, VNK
  5. Intersukupuolisiin lapsiin kohdistuvat lääketieteellisesti tarpeettomat sukuelimiä muokkaavat leikkaukset ja muut toimenpiteet, jotka tehdään ilman lapsen tietoon perustuvaa suostumusta, kielletään, STM
  6. Tyttöjen ja nuorten naisten itsemurhakuolleisuus käännetään laskuun, STM
  7. Syömishäiriöiden yleisyydestä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Myös syömishäiriöiden hoidon resursointiin, laatuun ja laadun arviointiin panostetaan, STM
  8. Rintasyöpäseulontojen ikärajaa nostetaan 74 vuoteen ja rintojen omatarkkailua edistetään, STM
  9. Raskauden aikaista imetysohjausta lisätään ja sen toteuttamiseksi luodaan kansallinen kriteeristö. Kaikki synnytyssairaalat ovat vauvamyönteisyyssertifioituja ja niissä on imetyspoliklinikka. Kaikilla neuvolan terveydenhoitajilla ja muilla vauva- ja pikkulapsiperheiden kanssa työskentelevillä on WHO:n imetysohjaajakoulutus, STM
  10. Paperittomien naisten ja lasten oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin varmistetaan, STM
  11. Kuukautis- ja inkontinenssisuojien arvonlisäveroa alennetaan. Pitkän tähtäimen tavoitteena on poistaa ympäristöystävällisten kuukautissuojien arvonlisävero, VM
  12. Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa ja sen sukupuolivaikutukset arvioidaan sekä alan työntekijät että asiakkaiden tarpeet huomioiden. Väkivallan uhreille ja väkivallan uhan alla eläville naisille suunnattujen palveluiden tilaa arvioidaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden ja ammattilaisten koulutuksessa ja sote-palveluissa huomioidaan väkivallan dynamiikan tuntemus, väkivallan muotojen tunnistaminen ja uhrien kanssa työskentely, STM
  13. Selvitetään nk. seksuaali- ja lisääntymisterveysneuvolamallin käyttöönottoa, STM

Mitkä suosituksista ovat edelleen ajankohtaisia?

Mitkä asiat (suosituksista tai niiden ulkopuolelta) ovat sinulle tärkeimpiä ja sellaisia, jotka olisi tärkeä ottaa seuraavaan raporttiin?

Terveyteen liittyen on tärkeää huomioida vammaisten henkilöiden pääsy sukupuolierityisiin terveyspalveluihin. Vammaiset naiset kokevat syrjintää ja pääsyn esteitä mm. kaikille naisille tarkoitettuihin syöpäseulontoihin. Esteetöntä ja saavutettavaa pääsyä sukupuolierityisiin terveydenhuollon palveluihin pitää edistää. Tutkimuksissa (esim. Lappeteläinen 2021) on myös havaittu vammaisten äitien kokemaa syrjintää ja esteellisyyttä äitiys- ja neuvolapalveluissa, joiden saavutettavuutta on kehitettävä ja ammattilaisten osaamista vammaisten vanhemmuuteen liittyen lisättävä.

Mitä uusia trendejä tai asioita olisi hyvä ottaa mukaan tämänkertaiseen raporttiin?
Onko jokin oikeus ottanut takapakkia?
Onko joissain päästy eteenpäin?

Väkivalta

  1. Istanbulin sopimuksen toteuttamiseen varataan asianmukaiset henkilö- ja talousresurssit. Järjestöjen edustus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen toiminnan toimikunnassa turvataan, STM
  2. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten toimien toteutumista edistämään ja arvioimaan perustetaan naisiin kohdistuvan väkivallan kansallinen raportoija, STM
  3. Ennaltaehkäisevän väkivaltatyön sekä väkivallan kokijoille ja tekijöille tarkoitettujen matalan kynnyksen palvelujen resurssit ja alueellinen kattavuus varmistetaan, STM
  4. Turvakotipaikkojen määrää lisätään ja turvakotiin pääsy varmistetaan koko maassa. Turvakotien esteettömyys kartoitetaan ja uusien turvakotien esteettömyys turvataan. Turvakotijakson jälkeiset palvelut varmistetaan, STM
  5. Lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovutaan ja väkivallasta annetaan rikoslain mukainen rangaistus. Tekijä velvoitetaan osallistumaan väkivallan ehkäisy- ja katkaisuohjelmiin ja uhrille turvataan pääsy apu- ja tukipalveluihin, STM
  6. Rikoslain 20 luku uudistetaan ja suostumuksen puute lisätään raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi. Selvitetään, miten verbaaliseen ja ei-verbaaliseen seksuaaliseen ahdisteluun syyllistyneet voidaan saattaa vastuuseen, OM
  7. Vahvistetaan työnantajan vastuuta ehkäistä seksuaalista häirintää työpaikoilla. Suomi ratifioi ILO:n väkivallan ja häirinnän torjumista koskevan yleissopimuksen, STM, TEM
  8. Seksin osto kriminalisoidaan pohjoismaisen mallin mukaan, OM
  9. Prostituutiosta irtautumista tukeva exit-työ käynnistetään ja resursoidaan, STM
  10. Säädetään ihmiskaupan uhrien auttamista koskeva erillislaki. Seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksella tapahtuvan ihmiskaupan uhrien tunnistamista tehostetaan ja varmistetaan, että ihmiskaupan uhrit saavat apua ja tukea riippumatta oikeusprosessista, SM
  11. Kansallisia rakenteita ja koordinoituja kansallisia toimia sukuelinten silpomisen ja niin kutsutun kunniaan liittyvän väkivallan ennalta ehkäisemiseksi vahvistetaan, STM
  12. Avioliittoon pakottamisen rangaistavuus varmistetaan Istanbulin sopimuksen vaatimusten mukaisesti ja pakkoavioliiton mitätöinti mahdollistetaan. Ulkomailla solmittuja lapsiavioliittoja ei tunnusteta Suomessa, OM
  13. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päivitetään vastaamaan Istanbulin sopimuksen velvoitteita, OM
  14. Lähestymiskiellon maksullisuudesta luovutaan, OM
  15. Ammattilaisten ja viranomaisten ymmärrystä teknologian käytöstä väkivallan välineenä vahvistetaan ja uhrien avun ja tuen saantia parannetaan, STM
  16. Sukupuoli lisätään viharikoksen määritelmään, kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeen tunnusmerkistöön ja rangaistuksen koventamisperusteisiin, OM
  17. Päätöksentekijät irtisanoutuvat vihapuheesta ja toimivat aktiivisesti sitä vastaan. Suomelle laaditaan kansallinen strategia vihapuhetta ja viharikoksia vastaan. Valtiovalta tukee mediaa taistelussa valeuutisia vastaan. Suomi edistää EU:ssa tehokkaampaa vihapuheen ja valeuutisten poistamista sosiaalisesta mediasta, VNK, SM, OM, STM

Mitkä suosituksista ovat edelleen ajankohtaisia?

Ajankohtaista on edelleen turvakotien esteettömyyden kehittäminen ja uusien turvakotien esteettömyyden turvaaminen. Suomen tulisi vakinaistaa väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluiden esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämisen rahoitus. Rahoituksella tehtyjen esteettömyys- ja saavutettavuusparannusten tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on myös arvioitava vammaisjärjestöjen kokemusosaamista hyödyntäen. Tilastokeskuksen 2021 tekemässä selvityksessä sukupuolistuneesta väkivallasta, saatiin selville, että 25 % vastaajista ilmoitti vamman haitanneen tai estäneen turvakotiin pääsyn. Osuus on laskettu kaikista vastaajista. Osuuden koko kertoo merkittävistä haasteista turvakotien saavutettavuudessa, minkä vuoksi kehittämistä on jatkettava.

Mitkä asiat (suosituksista tai niiden ulkopuolelta) ovat sinulle tärkeimpiä ja sellaisia, jotka olisi tärkeä ottaa seuraavaan raporttiin?

Tuoreissa tutkimuksissa (Valtioneuvosto 2022:24, Tilastokeskus 2023, Kouluterveyskysely 2017) on jälleen havaittu vammaisten naisten moninkertainen riski joutua väkivallan, erityisesti lähisuhde- ja seksuaaliväkivallan, kohteeksi. Tutkimustulokset on muunnettava toimintaohjelmaksi, johon määritellään ne toimintamallit, joiden avulla vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäistään. Vammaisten naisten kohdatessa moniperusteista syrjintää ja kasautuvia haavoittuvuuksia, on intersektionaalisen näkökulman oltava läpileikkaava väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluita suunnitellessa. Vammaisiin naisiin kohdistuvalla väkivallalla on erityispiirteitä (esim. vahva riippuvuussuhde tekijään, apuvälineiden käyttämisen rajoittaminen väkivallan muotona, avustamistilanteissa tapahtuva väkivalta, jne.), joista väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluissa ja poliisissa työskentelevien tulee saada systemaattisesti koulutusta.

Tämän lisäksi vammaiset naiset kohtaavat esteitä hakeutuessaan väkivaltaa kohdanneiden tuki- ja turvapalveluiden piiriin. Luottamus palvelujärjestelmään ja viranomaisiin on matala, tutkimuksissa selvitettiin, että vain noin neljäsosa väkivaltaa kohdanneista vammaisista henkilöistä on ottanut yhteyttä viranomaisiin apua ja tukea saadakseen. Tutkimusta on jatkettava ja rahoitusta lisättävä, jotta saadaan tarkempaa tietoa vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä. Erityisesti moniperusteista syrjintää ja kasautuvaa, moniperusteista haavoittuvuutta kokeneiden, kuten HLBTIQ+ -yhteisöön kuuluvien vammaisten, iäkkäiden vammaisten naisten tai maahanmuuttajataustaisten vammaisten naisten kohtaamaa väkivaltaa on syytä tutkia.

Mitä uusia trendejä tai asioita olisi hyvä ottaa mukaan tämänkertaiseen raporttiin?

Turvakotipalveluiden esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittäminen on vain yksi osa väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluiden kehittämisessä. Vammaisten naisten tarpeet on huomioitava palveluissa kautta linjan. Esimerkiksi Nollalinjan kuulovammaisille ja kuuroille ihmisille ensisijaisen chat-palvelun rahoitus ollaan lakkauttamassa. Tätä rahoitusta on jatkettava ja turvattava avun hakeminen muillakin keinoin, kuin puheluiden avulla.

Kerättäessä tietoa väkivaltatapauksista, on uhreista kerättävistä tiedoista käytävä ilmi myös uhrin vammaisuus tai toimintarajoite. Kerättävän tiedon ei tarvitse sisältää terveystietoja, kuten uhrille asetettua diagnoosia, mutta väkivallan uhrin taustatietoihin lisättävä tieto uhrin vammaisuudesta lisää ymmärrystä ja statistista tietoa vammaisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tällöin vammaisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta saataisiin enemmän tietoa, jonka avulla esim. tukipalveluiden kehittäminen ja kohdentaminen helpottuisi.

Seksuaalisesta väkivallasta, esim. raiskauksesta saatavien tuomioiden pituus määräytyy edelleen syrjivästi tekopaikan mukaan, vaikka raiskauslainsäädäntö on muutettu suostumusperusteiseksi. Edelleen, jos raiskaus tapahtuu laitosolosuhteissa (esim. vammaisten asumispalveluyksiköt), on siitä saavan rangaistuksen pituus lyhyempi, kuin muualla tapahtuvissa raiskauksissa. Tämä asettaa vammaiset naiset yhä heikompaan asemaan juridisesti, erityisesti koska tutkimusten mukaan (Valtioneuvosto 2022:24) vammaiset naiset kohtaavat enemmän seksuaalista väkivaltaa muihin ihmisryhmiin verrattuna.

Onko jokin oikeus ottanut takapakkia?

Onko joissain päästy eteenpäin?

Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman mukaan esteettömyyskartoitukset oli tehtävä turvakoteihin vuoteen 2020 mennessä. Syyskuussa 2020 THL, Ensi- ja Turvakotien liitto ry, Esteettömyyskeskus ESKE ja Vammaisjärjestöjen naisverkosto pohtivat, miten turvakotien esteettömyyttä voidaan edistää. Vuonna 2020 THL järjesti tiedotuskampanjan vammaisista henkilöistä turvakotipalvelujen asiakkaana yhteistyössä valtakunnallisten vammaisjärjestöjen naisverkoston kanssa. Tiedotuskampanjan tiimoilla tehtiin myös uusi asiakasesite ja THL julkaisi Tiedä ja toimi -kortit, vammaiset henkilöt lähisuhdeväkivallan uhreina.

Maaliskuussa 2021 Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE yhteistyössä THL:n kanssa koulutti turvakotien henkilöstöä. Koulutukseen osallistui Teamsin kautta parikymmentä turvakotien edustajaa. Edustajat koulutettiin kartoittamaan turvakotien esteettömyyttä. Esteettömyystietojen keräämiseksi prosessissa laadittiin myös yksityiskohtainen tarkastuslista.

Koulutuksen jälkeen käytännön työ on tehty turvakodeissa esteettömyyskartoitusten avulla. Esteettömyystiedoista on tiedotettu avoimesti turvakotien omilla kotisivuilla ja Nollalinjan sivuilla sekä niin, että Nollalinjan päivystäjillä on tieto kunkin turvakodin esteettömyydestä. Tähän työhön Eduskunta on myöntänyt rahoitusta turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseen sekä turvakotien esteettömyyden parantamiseen. Tämän rahoituksen turvin turvakodit ovat voineet tehdä korjauksia, mikäli esteettömyydessä havaitaan puutteita. Tätä rahoitusta ei ole kuitenkaan enää jatkettu, vaikka puutteita esteettömyydessä esiintyy vielä monin paikoin.

Kasvatus ja koulutus

  1. Varhaiskasvatus on sukupuoli- ja tasa-arvotietoista. Tasa-arvolain velvoite suunnitelmallisesta tasa-arvotyöstä ulotetaan varhaiskasvatukseen ja sen toteutumista tuetaan ja valvotaan. Varhaiskasvatuslakiin lisätään maininta sukupuolisensitiivisyydestä, OKM
  2. Sukupuolten tasa-arvoa, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta ja sukupuolisensitiivistä kasvatusta käsittelevä koulutus sisältyy varhaiskasvatus- ja opetusaloja opiskelevien ja alalla työskentelevien koulutukseen ja täydennyskoulutukseen, OKM
  3. Subjektiivinen, kokopäiväinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienenetään. Selvitetään lähipäiväkoti-periaatteen valtakunnallista käyttöön ottoa ja edistetään maksutonta varhaiskasvatusta, OKM
  4. Sukupuolistereotypioita, heteronormatiivisuutta ja segregaatiota puretaan aktiivisesti sukupuolitietoisella pedagogisella varhaiskasvatuksella, opetussuunnitelmilla, opetuksella, oppimateriaaleilla, oppilaanohjauksella ja TET-jaksoilla, OKM
  5. Käytännön keinot sukupuolitietoisen kasvatuksen ja opetuksen edistämiseksi ja segregaation purkamiseksi kirjataan varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten toiminnallisiin tasa-arvosuunnitelmiin. Suunnitelmien laatimiseen on tarjolla koulutusta ja niiden toteutumista valvotaan aktiivisesti, OKM
  6. Koulut ja oppilaitokset tehostavat sukupuoleen, sukupuolen moninaisuuteen tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan ja seksuaalisen häirinnän ja kiusaamisen vastaista työtä ja huolehtivat seksuaalikasvatuksen laadusta, OKM
  7. Kasvatuksessa ja koulutuksessa tuetaan kriittistä medialukutaitoa nykyistä vahvemmin, OKM

Mitkä suosituksista ovat edelleen ajankohtaisia?
Mitkä asiat (suosituksista tai niiden ulkopuolelta) ovat sinulle tärkeimpiä ja sellaisia, jotka olisi tärkeä ottaa seuraavaan raporttiin?

Vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi on myös pyrittävä varmistamaan, että vammaiset tytöt ja naiset saavat tarvittavaa tietotaitoa väkivallasta, siltä suojautumiselta, väkivallan eri muodoista ja vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä. Tämä voidaan saavuttaa lisäämällä koulumateriaaleihin tietoa vammaisten seksuaalioikeuksista, vammaiserityisestä väkivallasta ja siltä suojautumiselta.

Mitä uusia trendejä tai asioita olisi hyvä ottaa mukaan tämänkertaiseen raporttiin?
Onko jokin oikeus ottanut takapakkia?
Onko joissain päästy eteenpäin?

Työelämä

  1. Työllisyyspolitiikan sukupuolivaikutukset arvioidaan ja työllisyysasteen nostoa tavoitellaan lisäämällä toimeentulon takaavaa työtä, TEM, STM
  2. Palkkasalaisuudet puretaan ja tasa-arvolakia uudistetaan palkkojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Palkkakartoituksia tarkennetaan niin, että velvollisuus verrata töiden samanarvoisuutta toteutuu, STM, työmarkkinaosapuolet
  3. Samapalkkaisuusohjelmaa toteutetaan kunnianhimoisesti ja sen resursseja kasvatetaan, STM, työmarkkinaosapuolet
  4. Perhevapaat uudistetaan tasa-arvoisen vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvon edistämiseksi 6+6+6 -mallin mukaisesti. Uudistukselle varataan riittävät resurssit. Perhevapaajärjestelmä on joustava ja huomioi perheiden monimuotoisuuden, STM
  5. Raskaus- ja perhevapaasyrjintään työelämässä puututaan ja selvitetään nykyisen sääntelyn toimivuus, STM, TEM
  6. Maahanmuuttajataustaisiin naisiin, vammaisiin naisiin ja romaninaisiin kohdistuvaan työelämäsyrjintään ja työllistymisen haasteisiin puututaan. Tämä tehdään osaamisen tunnistamista parantamalla, tunnistamalla ja poistamalla rakenteellista syrjintää, muuttamalla asenteita sekä kehittämällä perhevapaajärjestelmää, STM, TEM, OM
  7. Kotona lapsia hoitaville maahanmuuttajille taataan pääsy kotoutumiskoulutukseen ja muihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin, ja samalla varmistetaan lasten pääsy varhaiskasvatukseen, TEM

Mitkä suosituksista ovat edelleen ajankohtaisia?

Vammaisiin naisiin kohdistuvaan työelämäsyrjintään ja työllistymisen haasteisiin puuttuminen on edelleen ajankohtaista. Mitä ilmeisintä on, että vammaiset henkilöt kohtaavat syrjintää. Voimassa oleva lainsäädäntö, viranomaiskäytännöt ja asenteet estävät työmarkkinoille pääsyn. Suuri osa syrjinnästä johtuu yhteiskunnan rakenteista ja vallitsevista asenteista. Työelämä on yksi keskeinen elämänalue, jolla vammaisten naisten yhdenvertaisuus ei toteudu.

The European Institute for Gender Equality (EIGE):n tilastotietojen mukaan EU:ssa vammaisten naisten työllistyminen on alhaisempaa kokopäivätyössä kuin vammattomilla naisilla. Vammaisista naisista 20 % työskentelee kokopäiväisesti ja vammaisista miehistä 29 %.

Ilman riittävää tietoa on mahdotonta toteuttaa vaikuttavia toimenpiteitä vammaisten ihmisten työllisyyden parantamiseksi tai arvioida kuinka vammaisyleissopimuksen edellyttämät oikeudet toteutuvat Suomessa. Vammaisyleissopimus edellyttää Suomelta asianmukaisen vammaisuuteen liittyvän tilasto- ja tutkimustiedon kokoamista ja ylläpitämistä.

Vammaisyleissopimuksen artiklan 27 mukaan sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa; tähän sisältyvät oikeus mahdollisuuteen ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan tai työmarkkinoilla hyväksytyllä työllä sekä työympäristö, joka on avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa. Tämä artikla toteutuu heikosti maassamme.

Mitkä asiat (suosituksista tai niiden ulkopuolelta) ovat sinulle tärkeimpiä ja sellaisia, jotka olisi tärkeä ottaa seuraavaan raporttiin?

Vammaiset naiset on sisällytettävä kaikkiin toimenpiteisiin, jotka koskevat työllistymistä. Pitäisi kehittää inklusiivinen ja stereotypioista vapaa koulutus, joka varmistaisi sen, että vammaiset tytöt ja naiset voisivat valita työalan omien toiveittensa ja kykyjensä mukaan sen sijaan, että heitä rajoittavat fyysiset esteet, ennakkoluulot ja stereotypiat.

Mitä uusia trendejä tai asioita olisi hyvä ottaa mukaan tämänkertaiseen raporttiin?

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut työssään, etteivät viranomaiset tunne vammaisyleissopimuksen sisältöä eivätkä näin ollen myöskään sovella sitä. Lisäksi vammaispalveluiden ja työvoimahallinnon soveltamisohjeet eivät ohjaa perusoikeusmyönteiseen ja yhdenvertaisuutta edistävään laintulkintaan. Valtuutettu painottaa, että vammaisyleissopimuksen oikeudet työllistymisen osalta eivät toteudu ilman, että lainsäädäntöä tarkistetaan.

Työttömyysturvaan tehtävät heikennykset työssäoloehdon osalta ja palkkatuetun työn jääminen kokonaan työttömyysturvaa kerryttävän työn käsitteen ulkopuolelle ovat merkittävä heikennys osatyökykyisille vammaisille naisille. Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin, työttömyysturvan porrastus, asumistuen suojaosan poisto, ja erityisesti heihin, joiden ei ole vammansa tai pitkäaikaissairautensa vuoksi mahdollista hakeutua kokoaikatyöhön. Samalla huomioitava myös se, että monilla vammaisilla naisilla aivan kuten naisilla yleensäkin, on hoiva ja hoitovastuuta, joko perheenjäsenistään tai vanhemmistaan, mikä osaltaan vaikeuttaa kokopäivätyöhön siirtymistä.

Onko jokin oikeus ottanut takapakkia?

Vuonna 2021 painopisteenä oli selvittää vammaisen naisen euron suuruus. Euro on palkkatasa-arvoa ja naisten köyhyyttä käsittelevissä keskusteluissa hyvä mittari. Työssä käyvän naisen euro vuonna 2020 oli 83,8 senttiä (Tilastokeskus 2020, ansiotasoindeksin toinen vuosineljännes). Maahanmuuttajanaisen euro on 62 senttiä (Tilastokeskus 2014). Kukaan ei tiedä, mikä on vammaisen, työssäkäyvän naisen euro, saati koko aikuisikänsä sosiaaliturvan varassa elävän vammaisen naisen euro. Vammaisliike ei pysty osallistumaan tai vaikuttamaan palkkojen vertaamiseen tai köyhyysmittareiden toimivuuteen, ellei tilastoinnissa luovuta sukupuolettomasta roolista. Yhteiskunnassa nämä tärkeät asiat nimittäin tilastoituvat ja toimivat sukupuolen mukaan.

Vammaisen naisen euron suuruuden selvittämiseen olisi saatu vähäistä rahoitusta Vammaisten ihmisoikeuskomiteasta ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta. Yhteistyötä tehtiin myös THL:n ja Invalidiliiton kanssa, mutta näillä ei ollut antaa resursseja. Ponnisteluista huolimatta riittävää rahoitusta ei selvitystyölle löytynyt. Vammaisen naisen euro on kuitenkin selvitettävä.

Onko joissain päästy eteenpäin?

Talous ja päätöksenteko

  1. Edistetään yhteistyössä romani- ja saamelaisnaisten aktiivista yhteiskunnallista roolia ja osallistumista kunnalliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon.
  2. Maahanmuuttajataustaisten naisten yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia vahvistetaan. Puolueilla on vastuu edistää maahanmuuttajataustaisten naisten poliittista osallistumista kaikilla päätöksenteon tasoilla.
  3. Vammaisten naisten osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään sekä julkisten asioiden hoitoon yhdenvertaisesti muiden kanssa taataan YK:n vammaissopimuksen mukaisesti.
  4. Varmistetaan, että tiedot ehdokkaiden vaalirahoitusilmoituksista ilmoitetaan sukupuolittain, Eduskunta, Valtiontalouden tarkastusvirasto, Tilastokeskus
  5. Asetetaan sukupuolikiintiöt kaikkien pörssilistattujen yritysten hallituksille, OM, STM
  6. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen resursseja lisätään. Hallitus sitoutuu sukupuolitietoiseen budjetointiin Tasa-arvoa talousarvioon -hankkeen suositusten mukaisesti, Kaikki ministeriöt
  7. Naisjärjestöjen resursseja lisätään ja niiden rahoitus vakiinnutetaan kestävälle tasolle, OKM
  8. Tasa-arvoviranomaisten (tasa-arvovaltuutettu, tasa-arvoyksikkö, tasa-arvoasiain neuvottelukunta, tasa-arvotiedon keskus, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta) asemaa ja resursseja vahvistetaan. Tasa-arvovaltuutetun itsenäinen ja riippumaton asema varmistetaan, OM, STM, VNK, VM

Mitkä suosituksista ovat edelleen ajankohtaisia?

Ajankohtaista on edelleen tukea vammaisten naisten osallistumista poliittiseen ja julkiseen elämään sekä julkisten asioiden hoitoon yhdenvertaisesti muiden kanssa YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Varsinaisia toimenpiteitä tämän edistämiseksi ei ole tehty, vaikka vammaisyleissopimus tähän velvoittaakin. Vammaiset naiset kohtaavat paljon syrjintää ja ovat suurelta osin syrjässä poliittisesta ja julkisesta elämästä. Tämän muuttamiseksi tarvitaan resursseja vammaisten naisten omaehtoiseen toimintaan ja kouluttamiseen.

Mitkä asiat (suosituksista tai niiden ulkopuolelta) ovat sinulle tärkeimpiä ja sellaisia, jotka olisi tärkeä ottaa seuraavaan raporttiin?
Mitä uusia trendejä tai asioita olisi hyvä ottaa mukaan tämänkertaiseen raporttiin?
Onko jokin oikeus ottanut takapakkia?
Onko joissain päästy eteenpäin?

Ympäristö

  1. Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan Agenda 2030:n kansalliseen toimeenpanoon, VNK
  2. Ilmasto- ja energiapolitiikan sukupuolivaikutukset arvioidaan kattavasti ja vaikutusarvioinnin tulokset huomioidaan ilmastonmuutoksen, sen torjunnan ja siihen sopeutumisen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tavoite on sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kansalliseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan, YM, TEM
  3. Päätöksenteon pohjaksi tuotetaan sukupuolirelevanttia tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta sekä ilmasto- ja energiapolitiikasta Suomessa, YM, TEM, MMM
  4. Kestävä kehityksen edistäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen torjuminen sisältyvät hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan ja tasa-arvoselontekoon, YM, TEM, STM
  5. Suomi toimii aktiivisesti sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi EU:n ilmastopolitiikkaan ja YK:n toimintaan, VNK, UM
  6. Naisten ja tyttöjen oikeudet sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen säilyvät Suomen kehitysyhteistyön painopisteenä. Suomi sitoutuu kehitysyhteistyömäärärahojen tason nostamiseen YK:n edellyttämälle tasolle ja varmistaa, että tasa-arvo on joko merkittävä osa- tai pääasiallinen tavoite 85 prosentissa kaikista uusista kehitysohjelmista vuoteen 2020 mennessä, UM

Mitkä suosituksista ovat edelleen ajankohtaisia?
Mitkä asiat (suosituksista tai niiden ulkopuolelta) ovat sinulle tärkeimpiä ja sellaisia, jotka olisi tärkeä ottaa seuraavaan raporttiin?
Mitä uusia trendejä tai asioita olisi hyvä ottaa mukaan tämänkertaiseen raporttiin?
Onko jokin oikeus ottanut takapakkia?
Onko joissain päästy eteenpäin?

Ihmisoikeudet ja aseelliset konfliktit

  1. Vahvistetaan ulkoministeriön resursseja ja asiantuntemusta 1325-työn kehittämiseksi sekä lisätään Suomen 1325-verkoston rahoitusta, UM
  2. Sukupuoli ja sukupuolittunut väkivalta huomioidaan selkeästi turvapaikkaperusteissa ja -prosesseissa. Ammattilaisten ja viranomaisten valmiuksia tunnistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa (mukaan lukien sukuelinten silpominen) vahvistetaan. Kaikille naisille ja tytöille tarjotaan oleskelustatuksesta riippumatta tietoa oikeuksista ja palveluista, SM
  3. Perheenyhdistämistä helpotetaan, SM
  4. Suomi edistää turvallisten ja laillisten reittien takaamista vainoa ja konflikteja pakeneville ihmisille, SM, UM
  5. Sukupuolinäkökulmaa rauhanvälityksessä, rauhanprosesseissa, turvallisuussektorilla ja kriisinhallinnassa vahvistetaan ja lisätään naisten osallisuutta rauhanneuvotteluissa, UM, SM
  6. Suomen läpinäkyvyyttä asekauppasopimusten toimeenpanossa lisätään, PM, UM
  7. Sukupuolinäkökulma huomioidaan YK:n Nuoret, Rauha ja Turvallisuus (2250) -päätöslauselman toimeenpanossa, UM

Mitkä suosituksista ovat edelleen ajankohtaisia?
Mitkä asiat (suosituksista tai niiden ulkopuolelta) ovat sinulle tärkeimpiä ja sellaisia, jotka olisi tärkeä ottaa seuraavaan raporttiin?
Mitä uusia trendejä tai asioita olisi hyvä ottaa mukaan tämänkertaiseen raporttiin?
Onko jokin oikeus ottanut takapakkia?
Onko joissain päästy eteenpäin?

Onko sinulla muuta lisättävää? Onko sinulla mielessä joitain tietolähteitä, joihin meidän kannattaisi tutustua?

Olkaa rohkeasti yhteydessä vammaisiin tyttöihin ja naisiin liittyvissä erityiskysymyksissä, jos kysymyksiä herää. Voitte olla yhteydessä Rusetti ry:n järjestöasiantuntija Jaana Tiiriin