VALAS III -kuulemistilaisuus 19.4.2021 Liikkumisen tuki
(16 § ja 17§ sekä perustelut HE 158/2018 vp)
Vammaisten naisten valtakunnallisesta yhdistys Rusetti ry haluaa Liikkumisen tuen osalta kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
16 §:n ensimmäiseen momenttiin sekä sen perusteluihin tulee lisätä esteettömän ajoneuvon rinnalle yhdenvertaisesti henkilöajoneuvo eli pykälä kuulisi näin: ”Vammaisella henkilöllä on oikeus saada liikkumisen tuki kuljetuspalveluna hänelle soveltuvalla, esteettömällä ajoneuvolla tai henkilöajoneuvolla, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän toimintarajoitteensa takia voi ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia käyttää julkista liikennettä.”
Katsomme, että pelkkä esteetön ajoneuvo ohjaa liikaa nk. koppiautoihin, jotka ovat todella vaarallisia ja hankalia, jos henkilö on näkövammainen tai keppien käyttäjä ja varsinkin, jos kyseessä on vammainen vanhempi lapsen ja etenkin pienen lapsen kanssa.
Rusetille tulleita esimerkkejä: ”Tilataksit istuinten kanssa vaikeita. Vyöt vauvan turvakaukalolle liian lyhyet. Kaukalo jää vauvalle liian pystyyn, jolloin vauvan hengitystiet voivat painua kasaan.” ”Vien taaperoa muskariin, taapero toisessa kädessä ja keppi toisessa. Turvaistuinkin on tietysti mukana. Pelottaa koppiautot ja tuntemattomat kuljettajat!”
16 § toisen momentin perusteluihin siitä kenelle voidaan kuljetuspalveluiden vaihtoehtona antaa käyttöön auto tai myöntää auton hankinnan tukea, ehdotamme, että luetteloon lisätään yhdenvertainen vanhemmuus: ”Koska edellytyksenä momentissa tarkoitetun liikkumisen tuen antamiselle olisi runsas ja jatkuvaluonteinen liikkumisen tuen tarve tavanomaisen elämän toiminnoissa, tarkoittaisi tämä käytännössä auton antamista lähinnä sellaisten henkilöiden käyttöön, joille auto on tarpeellinen työssä käynnin, opiskelun tai yhdenvertaisen vanhemmuuden takaamisen takia.” Lasta tai lapsia viedään päiväkotiin, kouluun, harrastuksiin jne. Rusetti katsoo, että auton käyttö olisi yhtä runsasta kuin työhön tai opiskelun liittyvä auton käytön tarve.
17 § perusteisiin siitä tuleeko kuljetuspalvelu toteuttaa matkapalvelukeskuksen asiakkaana vai ei, ehdotamme kohtuuttoman haitan arvioinnin perusteisiin täsmennystä matkan tarkoituksista sekä uutta perustetta, joka liittyy vanhemmuuteen. Kohta kuuluisi näin: ”Kohtuuttoman haitan arvioinnissa otettaisiin huomioon henkilön toimintakykyyn tai terveyteen vaikuttavat seikat sekä matkan tarkoitus kuten opiskelu tai työ sekä matkustaminen omien lasten tai huollettavana olevien lasten kanssa.”
Rusetti korostaa, että YK-vammaissopimus teki vammaisuudesta ihmisoikeuskysymyksen ja laajensi siten vammaisuuden määrittelyä korostamalla vammaisen henkilön osallisuutta omassa elämässään ja sen eri rooleissa. Lisäksi kuljetuspalvelun käyttäminen matkapalvelun kautta on vammaiselle vanhemmalle lasten, etenkin pienten lasten kanssa, erittäin rasittavaa ja tapaturma-altista. Lisää haasteita tulee, jos lapsi tai lapset ovat myös vammaisia henkilöitä.
Lopuksi haluamme tuoda esiin vammaisten äitien huolen siitä, että monessa kunnassa tämänhetkinen sääntö siitä, miten paljon saa menevällä matkalla poiketa, ei toimi, kun lasta viedään päiväkotiin. Sallitun kilometrimäärän tulisi olla pidempi. Tämä on erityisen tärkeää, jos vanhempi on yksinhuoltaja tai molemmat vanhemmat ovat vammaisia. Olemme saaneet palautetta myös siitä, että lapsen päiväkotiin viemisessä sosiaalitoimi osoittaa epätasa-arvoisia vaatimuksia siitä, että vieminen ja hakeminen olisi pääsääntöisesti vammattoman vanhemman tehtävä.
Pirkko Justander, varapuheenjohtaja
Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys – Rusetti ry
